Hallituksen esitys pikavippien korkokaton mahdollisesta muuttamisesta 20 prosentista 10 prosenttiin sekä niiden suormarkkinoinnin kieltäminen on mahdollinen ratkaisu Suomen kansan ylivelkaantumisen ja kansantalouden helpottamisesksi koronakriisin keskellä. Tämä mahdollinen muutos tehdään väliaikasesti ja ajatuksena on että se olisi voimassa toukokuun alusta vuoden 2020 loppuun saakka.

Korkokaton muutos ei, mitä todennäköisimmin, tule vaikuttamaan jo olemassa oleviin lainoihin vaan ainoastaan uusiin lainoihin jotka myönnetään esityksen voimaan tulon jälkeen. Nyt kannattaa siis odottaa uuden lainan hakemista kunnes esitys on saatettu voimaan. Suosittelemme kuitenkin niitä henkilöitä joilla jo on lainoja ja luottoja, kilpailuttamaan jo olemassa olevat lainat lainanvälittäjien kautta ja tälla tavoin saada mahdollisuuden matalampaan korkokattoon.

Korkokatto lainanhakijan kannalta

Lainanhakijoille tämä uusi säännös tarkoittaa tällä kertaa edullisempia lainoja kuin aiemmin. Verrattuna vuoden 2019 syyskuussa tehtyihin lakimuutoksiin tämä säännös on huomattavasti edullisempi lainanhakijalle. Lue 2019 tehdyistä muutoksista tästä. Nimelliskorolle asetettava 10% korkokatto voi kuitenkin olla hieman hämäävä, sillä kun siihen lasketaan mukaan maksimi rajoilla olevat kustannukset voi todellinen vuosikorko joissain tapauksissa nousta lähelle 50 prosenttia varsinkin pienemmissä lainoissa. Korkokatto ei siis koske todellista vuosikorkoa joka sisältää lainan kaikki kulut korkojen lisäksi.

Näkyvin parannus lainanhakijalle on varmasti, että lainojen todellisten kulujen näkeminen on huomattavasti helpompaa. Lainanhakijan näkökulmasta lainan saaminen on nyt entistäkin hankalampaa, sillä pankkien luottoriski kasvaa huomattavasti näin paljon matalammalla korolla.  

Pankit tulevat nyt luottotietojen lisäksi selvittämään lainanhakijan maksukykyä yhä tarkemmin ja puntaroimaan tarkasti kenelle lainaa myönnetään ja kenelle ei. Koronakriisi johtaa siihen että pankit aloittavat niin sanotun «kirsikan poimimisen» eli lainan myöntämisen raja nousee erittäin korkeaksi ja lainaa myönnetään ainoastaan harvoille valituille henkilöille. Lainoja ei enää myönnetä henkilöille, joilla jo on paljon lainaa, matalat tulot tai joilla ei ole omaisuutta ja jotka eivät ole oikeilla turvallisilla aloilla töissä. 

Korkokaton vaikutukset

Nopeasti toteutettavan korkokaton vaikutukset ovat arvaamattomat ja se voi jopa pahentaa tilannetta. Uudelta kokrokatolta säästyvät ainoastaan asuntolainat ja autojen osamaksukauppa, joten luottotoiminta pysähtyisi suurelta osin kokonaan. Suuri osa luottokorteista pitäisi myös lopettaa, sillä niiden korko on usein yli 10 prosenttia, mikäli tämä muutos tulisi voimaan kaikille jo olemassaolevilla luotoille ja lainoille. Tämä ei tietenkään vielä ole varmaa ja me uskomme ettei näin käy, koska se johtaisi monen pienemmämn pankin konkurssiin. 

Valtio käyttää koronaviruspandemian aiheuttaman taloudellisen toiminnan hidastumisen ensiapuna velkarahaa. Valtio velkaantuu, jotta se voi pitää yritykset hengissä. Mutta miten kuluttajat voivat pitää yritykset hengissä kun ei ole luottokorttia saatikkaa työpaikkaa?

Yksi asia on ainakin selvä, että 10 prosentin korkokaton myötä maksuhäiriöt lisääntyvät entisestään. Jo syksyllä 2019 voimaan tulleen 20 prosentin korkokaton myötä pidettiin lähes varmana, että maksuhäiriöt lisääntyvät, koska entistä harvemmalle kuluttajalle myönnettiin lainaa. Maksuhäiriöt omat kuten uskottiin lisääntyneet tämän lain muutoksen myötä. Suomessa on tällä hetkellä 390 000 maksuhäriömerkintää.

Kaipaatko lisätietoa koronavirusepidemian vaikutuksesta talouteen?

Voit seuurata ajankohtaista tietoa Valtiovarainministerïon sivuilla tästä.

Syyskuun alussa voimaan tulleen lainojen korkokaton lakiuudistus lupasi suitsia pikavippiyhtiöitä ja rajoittaa ylivelkaantumista. Kuluttajasuojalakiin tullut muutos rajoitti kuluttajille myönnettävien lainojen nimelliskorkoa niin ettei se voi nousta yli 20:een prosenttiyksikköön. Rajoitus tehtiin myös muiden lainakustannusten kokonaismäärään, joka ei saa ylittää 150 euroa vuodessa. Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo uudistunutta lakia, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Suurimmalla osalla pankeista tämä laki muutos ei ole vaikuttanut olemassa oleviin korkoihin koska nimelliskoron taso on ollut alle 20%. Eniten tämä lakimuutos on vaikuttanut pikavippi yhtiöiden toimintaan, joista moni on jo joutunut luopumaan kokonaan pikavippien myöntämisestä. Pikavipit eivät enää ole hyvää bisnestä, jonka vuoksi monet ovat siirtyneet tarjoamaan suurempia lainoja pidemmillä maksuajoilla. 

Korkokatto lainanhakijan kannalta.

Lainanhakijoille uudet säännökset tarkoittavat edullisempia tai saman hintaisia lainoja kuin aiemmin.  Nimelliskorolle asetettu 20% korkokatto voi kuitenkin olla hieman hämäävä, sillä kun siihen lasketaan mukaan maksimi rajoilla olevat kustannukset voi todellinen vuosikorko joissain tapauksissa nousta lähelle 50 prosenttia varsinkin pienemmissä lainoissa. 

Näkyvin parannus lainanhakijalle on varmasti, että lainojen todellisten kulujen näkeminen on nyt huomattavasti helpompaa. Myös maksuajan pidentäminen siirtyy kulusääntöjen piiriin. Lainanhakijan näkökulmasta lainan saaminen on nyt hankalampaa, sillä pankkien luottoriski kasvaa matalammilla koroilla. Osa pankeista on alkanut luottotietojen lisäksi selvittämään lainanhakijan maksukykyä yhä tarkemmin. Lainoja ei enää myönnetä henkilöille, joille mahdollisesti syntyisi vaikeuksia lainan takaisin maksamisessa.

Kuten aiemmin jo mainitsimme, on lainanottajan asema parantunut myös siltä osin, että jos lainanantaja perii liikaa kuluja, ei lainanottajan tarvitse maksaa lainasta kuluja ollenkaan. On kaikkien eduksi, että lainantarjoajat noudattavat näitä lakiuudistuksia ja lainanottajana kannattaa aina pitää kiinni oikeuksistaan, jotta virheitä ei tapahtuisi.

Vertailimme korkoja lainmuutosta ennen ja sen jälkeen.

Syyskuussa voimaan astunut laki vaikutti eniten pieniin lainoihin. Tämä on aiheuttanut paljon ongelmia monelle suomalaiselle. Rajoitukset vaikuttivat vain vähän suurempiin lainasummiin, niin pankeilta kuin muilta rahoituslaitoksilta.

Kuten huomaat korot ovat pienentyneet kaikilla pankeilla mutta hyvin vaihtelevasti. Korko muuttui 16% – 90%. Bank Norwegian:n korkein todellinen vuosikorko pienentyi 16%, kun taas Ferratum:lla, Bluefinance:lla ja Limiitilllä korkein todellinen vuosikorko on pienentynyt kokonaiset 84 – 90%. Pääosin todelliset vuosikorot ovat muuttuneet 20-30%, verrattuna aikaisemmin ne olivat suurimmaksi osaksi 30-50% välillä ja joissakin pankeissa jopa yli 100 prosentin. Alla näet 

Muut lainakulut ovat myös rajoitettu.

Muut lainakulut saavat olla korkeintaan 0,01 prosenttia luoton määrästä tai luottorajasta päivää kohden koko luottosopimuksen voimassaoloajalta. Kulut riippuvat siis lainan määrästä ja laina ajasta. Esimerkiksi 14 päivän 200 euron lainan kulut voivat olla korkeintaan 28 euroa. Mutta jos laina-aika on yli 30 päivää voivat lainan kustannukset olla 5€ päivässä. Kuluttajalla ei siis ole velvollisuutta maksaa lainkaan tätä korkeampia vuosikuluja luotonantajalle koron lisäksi. Luottokustannuksia ei saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta.

Maksuajan pidentämisestä perittävät kulut.

Maksuajan pidentämisestä, ennen saatavan erääntymistä, saa kuluttajalta periä enintään 5 euroa edellyttäen, että maksuaika pitenee vähintään 14 päivällä. Kuluttajalta tällaisista toimista perittävien kulujen yhteismäärä ei saa kuitenkaan ylittää vuodessa 20:tä euroa.

TÄRKEÄÄ MUISTAA:

• Korkokatto ei koske todellista vuosikorkoa
• Vuosikorko voi nousta 50%:iin pienemmissä lainoissa
• Koron lisäksi maksat myös muita kuluja kuten tilinhoitomaksu ja avausmaksu
• Nimelliskorko on eri asia kuin vuosikorko (Lue lisää niiden eroista tästä) 
• Uusi korkokatto ei takaa, että kaikki lainat ovat muuttuneet edullisemmaksi
• Ilmoita hakiessasi aina niin oikeat tiedot tuloistasi ja lainoistasi kuin mahdollista 

Linkkejä:

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180230#idp446089808 (Finlex)

Pohdimme tässä artikkelissa lainojen ja riskien perusteita. Miksi kulutuslainoilla on korkeampi korko
kuin asuntolainoilla? Olemme tehneet tutkimuksen, joka osoittaa muun muassa, että 25%
tutkimuksen opiske lijoista uskoi, että asuntolainojen ja opintolainojen korot ovat korkeammat kuin
luottokorttien. Jopa 57%, eli yli puolet 18-34-vuotiaista ei tiedä eroa nimelliskoron ja efektiivisen
koron välillä. Ihmisten talous tuntemus on saatava nousuun.

Korko heijastaa riskiä, ​​joka pankin on otettava lainan myöntämiseksi.

Korko heijastaa riskiä, ​​jonka pankki ottaa myöntäessään lainaa. Matala riski pankille tarkoittaa, että
pankki voi alentaa lainan korkoa. Kun pankin on otettava suurempi riski lainaa myöntäessään, se
veloittaa korkeamman koron. Lainat, joissa on suurempi riski, on myös korkeampi korko, kuten
vakuudettomissa lainoissa.

Asuntolainat ovat pankille alhainen riski – siksi matalat korot

Asuntolaina on pankille matalan riskin laina, joten asuntolainalla on alhainen korko. Pienin riski, jonka
pankki voi ottaa lainamarkkinoilla, on lainata rahaa asuntoon. Logiikka tämän taustalla on, että kun
otat asuntolainan, pankki ottaa ostamasi asunnon vakuudeksi. Tämä tarkoittaa, että jos et pysty
maksamaan lainaasi, pankki vaatii sinua myymään asuntosi. Joten niin kauan kuin asuntomarkkinat
ovat hyvällä pohjalla suomessa, pankki saa aina lainaamansa rahat takaisin riippumatta siitä, kuinka
huonosti lainaa on maksettu. Riski, jonka pankki ottaa asuntolainaa myöntäessään, on siten
suhteellisen pieni. Siksi asuntolainan korko on alhainen (koska riski on pieni). Nykyään asuntolainan
korko on alle 1,5%. Esimerkiksi S-Pankin tämän hetkinen laskennallinen asuntolainan korko on 0,95 %
(marginaali + 12 kk Euribor).

Mikä laina sopii sinulle parhaiten? Katso lainataulukko
– Mieti tarkasti ennen kuin haet lainaa

Kulutuslainat ovat pankille suurempi riski kuin asuntolainat – siksi niissä on
korkeampi korko

Kulutuslaina on laina ilman vakuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun pankki myöntää kulutuslainan, se
ei vaadi mitään omistamaasi omaisuutta vakuudeksi tai pantiksi. Näin ollen pankki ottaa suuremman
riskin myöntäessään kulutuslainaa kuin asuntolainaa. Jos kulutuslainaa ottava henkilö ei pysty

maksamaan lainaa, pankki ei voi olla varma siitä, onko kyseisellä henkilöllä lainkaan omaisuutta.
Tämän riskin pankki kattaa veloittamalla korkeamman koron. Asuntolainan korko voi olla 0,95%,
mutta kulutuslainan korko on yleensä 5–20%. Eli paljon korkeampi kuin asuntolaina. Pankin käyttämä
korko riippuu myös siitä, kuinka vakaaksi pankki arvioi hakijan taloudellisen tilanteen. Jos pankki
katsoo, että lainanhakijalla on vakaa talous, hakija voi saada kulutuslainan jopa 5 prosentin korolla.
Jos pankki katsoo, että talous ei näytä ihan niin hyvältä, mutta riittävän hyvältä lainan saamiseksi,
hakija voi saada 20 prosentin koron, koska riski on pankille silloin suurempi. Toisin sanoen pankki
veloittaa korkeamman koron niiltä lainanhakijoilta, joiden taloudellinen tilanne on suurempi
riskitekijä.

Kulutuslainaluettelossamme olevat pankit ovat Opp Finans, joustavat kulutuslainat Komplett Bankilta
pankilla, kulutusluotot Rememberiltä, Santander Consumer Bankin lainat ja lainat Lendo
lainanvälittäjältä.

Kaikkien tulisi tuntea tämä koron ja riskin käsite.

Autolainalla on keskitasoinen riski – alhaisempi korko kuin kulutuslainalla ja
korkeampi kuin asuntolainalla

Autolaina on suurempi riski kuin asuntolaina. Tämän takana oleva logiikka on, että talon arvo yleensä
nousee, kun taas auton arvo laskee suhteellisen nopeasti. Joten autolainalla on pankissa korkeampi
korko kuin asuntolainalla, koska pankin on otettava suurempi riski myöntäessään autolainaa kuin
asuntolainaa. Voit saada autolainan tänään noin 0 -15%.
Useat autokaupat mainostavat 0% korkotarjouksia ilman käsirahaa. Nämä tarjoukset koskevat tosin
pääsääntöisesti uusia autotilauksia, ja ne ovat useasti mallikohtaisia. Vaihtoautoihin myönnettävät
rahoitustarjoukset ovat harvemmin näin hyviä. Vaihtoautojen myyntivalttina käytetään sitä, että
auton ostaakseen ei tarvitse lainkaan käsirahaa. Auton saa omaksi allekirjoittamalla autokaupan
tarjoaman luottosopimuksen. Näissä luottosopimuksissa todelliset vuosikorot vaihtelevat 1% – 15%
välillä.
Autolaina puolestaan ​​on pienempi riski pankille kuin kulutuslaina. Auton arvo laskee suhteellisen
nopeasti, mutta pankille on turvallisempaa ottaa auto vakuudeksi kuin lainata rahaa ilman mitään
vakuutta. Jos asiakas ei maksa lainaa, pankki voi vaatia autoa myytäväksi ja saa tällä tavoin lainatut
rahansa takaisin. Mutta vakuudettomissa lainoissa pankki ei voi vaatia asiakasta myymään
omaisuuttaan. Pankki voi perustellusti siirtää velan perintään tai ulosottoon, mutta kulutuslaina on
silti suurempi riski kuin autolaina, koska kulutuslainaa ottava henkilö ei välttämättä omista mitään.

Opintolainoilla on alhaiset korot

Opintolainat ovat erityislainoja. Opintolaina on rahalaina, minkä takaajana toimii Suomen valtio. Itse
laina haetaan kuitenkin kaupallisesta pankista. Opintolaina on osa opintotukikokonaisuutta. Toisin
kuin muut osat sitä, laina täytyy maksaa takaisin
Sinä voit hakijana päättää mistä pankista lainan haluat hakea. Joudut myös itse neuvottelemaan
lainan tarkemmista ehdoista. Valtiontakaus tarkoittaa kuitenkin sitä, että et tarvitse muita takaajia
tai takauksia lainaa varten. Takaus on voimassa 30 vuotta ensimmäisen lainaerän nostamisesta eli
maksun kanssa ei ole kiirettä.
Opintolainan etuna on sen helppo saatavuus ja opiskeluajan pieni korko.

Luottoluokituksen ja maksukyvyn merkitys

Useimmat pankit, jotka tarjoavat vakuudettomia kulutuslainoja, tarjoavat jokaiselle hakijalle henkilökohtaisen lainatarjouksen. Pankit arvioivat tämän ensisijaisesti luottoluokituksen ja maksukyvyn perusteella. Yleisesti ottaen houkuttelevimmat asiakkaat, toisin sanoen ne, joilla on hyvä taloudellinen tilanne, saavat matalamman koron kuin asiakkaat, joilla on heikko talous.

Tästä syystä kahdelle eri henkilölle, jotka hakevat samaa lainasummaa samasta pankista, voidaan tarjota hyvin erilaisia ​​korkoja.

Halvat ja kalliit kulutuslainat

Tällä hetkellä halvimmat tarjotut kulutuslainojen nimelliskorot ovat noin 5–7% välillä. Tämä koskee niitä pankkeja, joilla on useita satoja tuhansia lainoja, kuten Bank Norwegian ja Santander Consumer Bank. Näissä pankeissa kalleimmat korot voivat olla jopa 19,99%.

Nimelliskorko ei toki uuden lainsäädännön mukaisesti voi enää nousta li 20% eikä lainan kokonaiskulut saa nousta yli 150 euron vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan ole takautuvaa eli se ei koske ennen lainmuutosta otettuja lainoja.

Olemassa on myös kalliita pienlainoja, joita myös kutsutaan pikavipeiksi, joissa korko on lähemmäs 20% luokkaa ja lainasumma on hyvin pieni.

Ero nimelliskoron ja todellisen vuosikoron välillä

Todellinen vuosikorko koostuu kaikista kustannuksista sekä nimelliskorkojen yhteenlasketusta summasta, joita lainalla on. Tämä laskelma antaa sitten lainan todelliset korkokustannukset. Kulutuslainoissa on yleensä vain tilinhoitopalkkioita ja avausmaksu, jotka tulevat nimelliskorkojen lisäksi.

Jos kaksi henkilöä lainaa saman määrän ja samalla nimelliskorolla, mutta käyttävät erilaisia ​​laina-aikoja, heidän efektiiviset korkonsa, eivät ole saman suuruiset. Hän, joka käyttää pisimmän ajan maksaessaan takaisin lainansa, maksaa silloin enemmän tilinhoitopalkkioita ja saa siksi hieman korkeamman todellisen vuosikoron. Muista kuitenkin, että lyhyt laina-aika tarkoittaa matalampia kokonaiskustannuksia. Tämä johtuu siitä, että korkokustannukset ovat silloin pienemmät ja saat vähemmän kuukausieriä.

Älä luota lainaesimerkkiin

Kun tarkastelet eri pankkien tarjouksia, on siellä aina mainittu ns. lainaesimerkki. Esimerkki näyttää arvioidun lainasumman, todellisen vuosikoron ja kokonaiskustannukset. Tämä esimerkki perustuu pankin asiakkaiden keskimääräiseen lainasummaan ja korkoihin.

Esimerkki näyttää useimmiten tältä:

Esim. 12,86 % korolla (todellinen vuosikorko 15,89 %) 10 000 € lainan kokonaishinnaksi tulee kahdessa vuodessa 11 604 € ja kuukausieräksi 483,50 € (24 erää). Lainan perustamismaksu on 90 € ja kuukausittainen tilinhoitomaksu on 5 €.

Sinun hakemuksesi korkotaso ja kokonaiskustannukset ovat todennäköisesti erilaiset ​​kuin laina esimerkissä ilmoitetut, koska, korko määräytyy yksilöllisen arvioinnin perusteella, jossa luottoluokitus ja maksukyky ovat ratkaisevia tekijöitä.

Lainat jälleenrahoitukseen

Kun lainan käyttötarkoitus on jälleenrahoittaminen, kulutuslainat muuttuvat useimmiten halvemmaksi. Vastaavasti jos lainan tarkoitus on puhdas kulutus, korko on useimmiten korkeampi ja laina kalliimpi.

Lue myös: Kulutuslaina

Onko piilokustannuksia?

Pohjoismaisten pankkien lainoissa ei ole piilotettuja kuluja. Jos lisäkustannuksia ilmenisi, tämä johtuu siitä, että olet itse pyytänyt jotain lisäpalvelua tai muutosta lainaasi. Tämä voi olla esimerkiksi se, että pyydät maksuvapaata tai lyhennysvapaata kuukautta (joita kaikki pankit eivät tarjoa). Toinen yleinen esimerkki on, jos haet laina-ajan pidennystä tai lainan korotusta. Tällaisesta palvelusta peritään useimmiten maksu tavallisten korkojen ja palkkioiden lisäksi.

Kiinteä vai riskiperusteinen korko

Lainan korko on joko kiinteä tai riskiperusteinen. Riskiin perustuva korko on usein houkuttelevampi, koska se on yleensä matalampi kuin kiinteäkorkoisen lainan alhaisin korko. Toisaalta vain harvalle lainanhakijalle myönnetään tämä alhaisin mahdollinen korko, joten kiinteäkorkoinen laina voi olla varmempi valinta, koska luoton kustannukset ovat kaikille hakijoille samat. Riskiperusteisten lainojen vaara on myös se, että luotto voidaan myöntää kaikkein korkeimmalla korolla, mikä on useimmiten paljon korkeampi kuin kiinteäkorkoisten lainojen vakio korkotaso. Verkossa kiinteäkorkoisten sekä riskiperusteisten lainojen vertailu onnistuu helposti, ja molempiin korko tyyppeihin pohjautuvat lainavaihtoehdot ovat lähes jokaisen käden ulottuvilla.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

• Mitä eroa nimelliskorolla ja todellisella vuosikorolla on?

  Nimelliskorot ovat prosenttimääräinen vuotuinen maksu, joka pankkien on saatava voidakseen lainata rahaa ja kattaa lainaamisen riskit. Todellinen vuosikorko on nimelliskorko plus kaikki muut kustannukset kuten avausmaksu ja tilinhoitopalkkiot. Kulutuslainoilla on yleensä vain nämä edellä mainitut kulut nimelliskoron lisäksi.

• Mitä maksuja minun on maksettava?

  Lähes kaikilla vakuudettomilla kulutuslainoilla on avausmaksu. Avausmaksu on yleensä 40–90 euron suuruinen pankista ja lainan määrästä riippuen. Lisäksi pankeilla on tapana veloittaa (kuukausittain) noin 5 euroa tilinhoitopalkkiota.

• Mitä on jälleenrahoitus?

  Jälleenrahoitus on sitä, kun otat uuden lainan maksaaksesi yhden tai useamman muun jo olemassa olevan lainan pois uudella lainalla. Useimmat, jotka jälleenrahoittavat lainansa haluavat yhdistää pienemmät lainansa yhdeksi lainaksi, jolloin he voivat vähentää laina kustannuksiaan.

• Mikä on pikavippi?

  Pienlaina, pikalaina, pikaluotto eli pikavippi on lyhytaikainen, vakuudeton kulutusluotto, jonka suuruus on Suomessa tyypillisesti 50:n ja 1000:n euron välillä. Pikavipin hakeminen tapahtuu esimerkiksi tekstiviestillä tai luotonantajan verkkosivuston välityksellä.